Käännekohtia

Käännekohtia ja haasteita Saunalahden koulun arjessa

Kirjoittajat: Uni Kujamäki, Ilona Simojoki, Sara Sarvari, Nella Peura

Katja Lappi, opettaja:

Ruotsin opettaja Katja Lappi kertoo, että median mukaan koulut olisivat kriisissä, eli koulut eivät vastaa siihen, mitä oppilailta odotetaan. Katjan mielestä tämä on vain puhetta, eikä oikeasti pidä paikkaansa. Katja tuli kouluumme vasta hiljattain, joten hän ei ole tietoinen siitä, onko koulussa ollut ongelmia tai muuta vaikeaa aikaa kouluyhteisölle.

Katjan visio koulun tulevaisuudesta on, että tehdään koulusta enemmän yhteisöllisempi ja isompi. “Luulen, että teemme nyt jo aika paljon sellaisia asioita, mitä muissa kouluissa ei olla tehty“, kertoo Katja. Koulu pysyy varmaan kivana ja yhteisöllisenä paikkana. Hän sanoo, että tehdään luultavasti enemmän laitteiden kanssa tai hoksataan, että se ei ole välttämättä hyvä juttu ja palataan taaksepäin.

Tulevaisuuden arvot ovat myönteisyys, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen sekä vastuullisuus. Katja ajattelee, että koulun perustehtävä on luultavasti se, että yritetään antaa hyvät eväät lapsille tulevaisuudessa myös sosiaalisesti: että pärjää opinnoissa ja elämän perusasioissa sekä myös sellaisen yleissivistyksen antaminen.

Katja kertoo, että kouluaineet ovat todennäköisesti samoja tulevaisuudessakin, mutta jos mietitään pidemmälle tulevaisuuteen, joitakin nykyisiä oppiaineita saatettaisiin yhdistellä. Tulevaisuuden oppimistavat tulevat olemaan aika samanlaisia mitä olemme harjoitelleet, eli meille ikään kuin uusia asioita. Esimerkiksi sellaiset tiedonhakutehtävät, sekä laitteilla kuuntelua.

Katja ajattelee, että koulun kehitys on menossa parempaan suuntaan, mutta laitteiden runsas käyttö koulussa ei välttämättä ole hyvä asia. Siinä voi olla hyviä puolia, kunhan laitteiden käyttö ei kasva, koska laitteilla on tutkitusti huono vaikutus keskittymiskykyyn. 

Jos Katja vertaa hänen omaa kouluaikaansa, hän huomaa paljon kehitystä. Nykyään tehdään kaikkea paljon pienemmissä ryhmissä, vähän erilaisissa kokoonpanoissa. Opettajat ovat vähemmän äänessä: annetaan oppilaiden tehdä enemmän ryhmätöitä. Katja sanoo jatkavansa todennäköisesti kielten opettajana ainakin jonkin aikaa. ”Minä tykkään kauheasti tästä opettajan hommasta.”, Katja sanoo.

Taru Ikäheimonen, opettaja:

Tarun mukaan koulussa ei ole ollut mitään isoja ongelmia, mutta uudet opetussuunnitelmat saattavat aina tuoda yksittäisille opettajille jotain vaikeuksia.

”Meidän kouluyhteisölle vaikeinta on jatkuva muutos ja koulun kasvaminen. Vakiinnutetun tilan löytäminen voi olla vaikeaa ja tuottaa joskus vaikeuksia. Ongelmista selviämiseen kuitenkin tarvitaan positiivista mieltä ja joustokykyä. Tiedetään kuitenkin, että kaikki on rajallista ja koko ajan mennään positiivisempaan suuntaan. Jokaisen ihmisen kohtaamisesta voi oppia jotain uutta”, Taru sanoo.

Yhteisöllisyys kantaa, kasvu huolestuttaa

Tulevaisuudessa koulun tehtävä tulee luultavasti pysymään samana kuin nyt, eli yrittää opettaa oppilaille niitä asioita, mitä he tulevat tulevaisuudessa yhteiskunnassa tarvitsemaan. Koulun visio on saada rakennettua yläkoulun ja alakoulun yhtenäisyys. Halutaan säilyttää yhtenäisyys ja yhteisöllisyys. Tulevaisuudessa kantavat varmasti samat arvot kuin nytkin, kuten ilo, ystävällisyys ja yhteisöllisyys.

Tulevaisuudessa opetettavista aineista Taru pitää tärkeänä äidinkieltä, jotta meillä on kyky ilmaista itseämme sekä kirjallisesti että sanallisesti. Nämä taidot auttavat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Myös matemaattiset perustaidot ovat tärkeitä. Tietotekniikkaa tullaan käyttämään enemmän oppimiseen ja opettamiseen. Käytämme tulevaisuudessa varmasti aika paljon samoja oppimistapoja kuin nyt.

“Ihminen on ollut kautta aikain sellainen eläin, joka oppii matkimalla ja sellainen mallioppiminen tulee jatkumaan, halusimme tai emme”, kertoo Taru.

Koulun kehitys oppilaiden kannalta on menossa hyvään sekä huonompaan suuntaan. Taru toivoisi, että koulut eivät olisi niin isoja yksiköitä kuin Saunalahden koulukin nyt on, jotta siellä säilyisi se yhteys – että lapset kokevat saavansa sen tutun ja turvallisen aikuisen läsnäoloa. “Huolestuttavana näen sen, kun luokkakoot kasvavat entisestään, joten se aika minkä lapsi voi aikuiselta saada, vähenee koko ajan”, kertoo Taru. Kehitystä on kuitenkin näkynyt koulussa, sekä pedagogisessa mielessä että tietotekniikassa. Taru pitää opettajan työstä ja aikoo jatkaa opettajana varmaan vielä ainakin kymmenen vuotta.

Jasmin Kalkkinen, 1.-luokkalainen:

Ensimmäisen luokan oppilas Jasmin kertoo, että ei tiedä mitä ajatella koulun tulevaisuudesta, mutta Jasmin mainitsi muutaman kouluaineen, joita hän haluaisi tulevaisuudessa opiskella.

Kysyessämme mikä oli koulun tehtävä, Jasmin vastasi heti, että kasvattaa lapset elämään  – ja koulu pysyisi samanlaisena tulevaisuudessakin.

Oppimistapana Jasmin haluaisi käyttää enemmän teknologiaa ja opiskella enemmän sähköisesti. Jasmin ajattelee, että koulu on menossa parempaan suuntaan koko ajan. Hänelle mikään ei ole vaikeaa koulussa.

Aava Laiti, oppilas:

Aava sanoo, että koulu kehittyy koko ajan, ja opetustavat sekä koulu itsessään kehittyvät parempaan suuntaan, koska kehitämme niitä itse haluamaamme suuntaan.

Tulevaisuudessa opetuksessa tullaan luultavasti käyttämään enemmän teknologiaa, kuten puhelimia ja tietokoneita. Jo tälläkin hetkellä kuitenkin käytetään paljon teknologiaa, mutta tulevaisuudessa varmasti vielä enemmän. Kirjoja tullaan luultavasti tarvitsemaan hyvin vähän, jos ollenkaan. Samalla kun opetustavat kehittyvät, aineita saatetaan yhdistää, mutta mistään aineista ei tulla kuitenkaan luopumaan tulevaisuudessa, koska tämänhetkiset aineet ovat hyödyllisiä ja niitä tarvitaan. Aava ajattelee, että koulun tehtävä on tulevaisuudessakin kasvattaa oppilaista viisaita ihmisiä sekä arjessa että tiedon maailmassa: että heistä kasvaisi ylipäätään hyviä ihmisiä.

Hanna Sarakorpi, rehtori:

Rehtorimme Hanna kertoo, että haastavaa aikaa on ollut koko ajan, kun koulu on kasvanut viimeisten kuuden vuoden aikana. “Se tuottaa paljon ylimääräistä työtä, että me rehtorit joudumme palkkaamaan paljon uutta henkilökuntaa ja se tarkoittaa monia monia  haastatteluja esimerkiksi”, kertoo Hanna. Jatkuva muutos on rankkaa myös aikuisille. “Mutta meidän aikuiset ovat superhyviä ottamaan uusia ihmisiä vastaan ja ottamaan heidät osaksi porukkaa”, Hanna sanoo.

Hyvä olo on oppimisen edellytys

”Koulun tehtävä on tällä hetkellä se, että meidän pitää olla hyvä koulu monen ikäisille lapsille, alkaen eskarista aina yhdeksännelle luokalle asti. Hyvä koulu tarkoittaa minun näkökulmastani sitä, että meidän pitää kaikilla mahdollisilla tavoilla tehdä täällä koulun sisällä sellaisia asioita, että täällä voi olla monenlaisia ja erilaisia oppilaita. Meidän pitää myös saada kaikille hyvä sekä turvallinen olo, ja jos se olo on hyvä ja turvallinen ja jokainen tuntee, että minä kelpaan ja kuulun tänne, niin silloin lapsella tai nuorella on myös mahdollisuus oppia. Eli lyhyemmin sanottuna uskon, että hyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä oppilaistamme voi tulevaisuudessa mitä vaan ja siten heillä on myös mahdollisuus löytää oma paikkansa maailmassa tulevaisuudessa.”

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

%d bloggers like this: